Lähimmät sukulaisemme, apinat, kiehtovat meitä, ehkä juuri siksi että ne muistuttavat meitä itseämme niin paljon. Ne ovat kuin suloiset, mutta hieman pölhöt maalaisserkkumme. Apinat, puoliapinat, ihmisapinat ja ihmiset kuuluvat "kädellisten" lahkoon (joita Linné kutsui myös herraeläimiksi). Meille kädellisille on tunnusomaista, että meillä on viisi sormea kädessä ja viisi varvasta jalassa, ja että yksi käden sormista on peukalo, joka auttaa meitä tarttumaan esineisiin.

Kädelliset jaetaan kahteen alalohkoon: Strepsirrhini- eli puoliapinat ja Haplorrhini- korkeammalle kehittyneet kädelliset. Jälkimmäinen jaetaan kapeanenäapinoihin, leveänenäapinoihin ja kummituseläimiin. Kapeanenäapinat taas jaetaan marakatteihin (näihin kuuluu 80 lajia, kuten esimerkiksi nenäapinat, marakatit ja ja paviaanit) ja ihmisapinoihin (esimerkiksi gibbonit, simpanssit, gorillat ja ihmiset.) Kaikkiaan tunnemme noin 250 eri apinalajia. Kääpiösilkkiapina on niistä pienin, ja painaa 100- 150 grammaa. Apinoista suurin, gorilla, voi painaa yli 175 kg.

Toisin kuin ihminen, joka asuu lähes joka puolella maapalloa, asuvat useimmat apinat trooppisissa tai subtrooppisissa ilmastoissa, Afrikassa, Aasiassa ja Keski- ja Eteläamerikassa. Euroopassa elää vapaana vain yksi ainoa apinanlaji, Magotti, joka asuu Gibralttarilla.