|
|
|
|
Tässä
sadussa oma lapsesi saa olla päähenkilö!
Täytä lomakkeeseen nimet, jotka haluat olevan
tarinassa
mukana. Täytä
lapsen nimi ja sitten kaksi sellaisen aikuisen nimeä,
joiden kanssa lapsi viettää, tai voisi viettää,
joulua. Aikuiset voivat olla esimerkiksi äiti ja isä,
tai joku muu läheinen henkilö. Jos lapsi ei kutsu
äitiä, isää tai vaikka tätiä
etunimellä, tulee sadusta parempi jos kirjoitat lomakkeeseen
vain "äiti" tai "Katja-täti".
Jos haluat tulostaa useampia satuja eri nimillä voit
täyttää lomakkeen useita kertoja. Ja voit
tietysti myös keksiä ihan omat nimet tarinan päähenkilöille!
|
| Täytä
lomake ja tulosta satu seuraavalta sivulta: |
|
 |
|
Tiesitkö,
että...
Riisipuuro
oli
1800-luvun pitopöydässä uusi tulokas.
Valkoista riisipuuroa pidettiin hienompana kuin aikaisemmin
syötyä riisipuuroa, sillä riisi oli
yhä eksoottista ja maito kallista. Myöhemmin
riisipuuro koki muiden puurolajien tavoin arvonalennuksen.
Nykyään puuroa syödään jälkiruoaksi
yhä harvemmin - tuhtia puuroa saattaa olla vaikea
nauttia kinkun ja muiden herkkujen kyytipojaksi. Monessa
kodissa riisipuuro nautitaankin jo esimerkiksi lounaaksi.
|
| Myös
tapa piilottaa puuron sekaan manteli sai alkunsa 1800-luvun
loppupuolella. Lautaselta löytynyt manteli tiesi
sen löytäneelle henkilölle onnea ja menestystä. |
 |
|
|
| Joulupukki
on kiistatta yksi joulun keskeisimmistä hahmoista,
mutta tiedätkö
mistä pukki oikeasti on kotoisin? |
|
Tuntemamme
pukki on useiden eri kansanuskomusten ja perinteiden
yhdistelmä. Pukki on kuitenkin muuttunut vuosien
saatossa ja tuntemamme hyvntuulinen pukki on melko
uusi tuttavuus. Joulupukillamme on kaksi alkuperää,
pakanallinen ja kristillinen.
Ennen nykyisen joulupukin syntymää suomalaisia
koteja kierteli joulunaikaan sekalainen joukko erilaisia
pukkihahmoja. Tannoisilla pukeilla oli sonnusteinaan
sarvet, noetut kasvot tai olkinaamari sekä suuri
karvanuttu. Sarvipäiset tapaninpukit ja nuuttipukit
kiertelivät etenkin Nuutinpäivänä
(13.1.) talosta taloon kerjäten joulusta tähteiksi
jääneitä ruokia ja juomia. Nuuka isäntäväki
palkittiin herjoilla ja kovaäänisillä
pilkkalauluilla. Myös lasten pelottelu kuului
pukkien harrastuksiin.
Nykyisenlainen joulupukki on lähtöisin Amerikasta,
jossa pukki standardoitiin jo 1927. Samana vuonna
kertoi radion Markus-setä kuuntelijoilleen pukin
asustavan Korvatunturilla Itä-Lapissa. Myös
Amerikassa oli kuultu pukin asuvan Napapiirillä.
Suomessa pukki vieraili aluksi säätyläiskodeissa.
Varhainen nykypukki oli eräänlainen yhdistelmä
kilttiä Amerikan pukkia ja pelottavampaa kotimaista.
Pukki palkitsi kiltit lapset lahjoin, mutta kantoi
mukanaan myös risukimppua tuhmien lasten varalta.
|
|
|
|
Pieni
oikullinen kotitonttu
|
| |
|
|
|
Isomahainen,
kaupallinen joulupukki
|
|
Kristityn pukin juuret löytyvät 300-luvun
Turkista: hyväsydämisyydestään tunnettu
Smyrnan kaupungin Piispa Nikolaus julistettiin kuolemansa
jälkeen pyhimykseksi niin ortodoxisessa kuin myöhemmin
katolilaisessa ja protestanttisessa kirkossa. Piispa
Nikolauksen kuolinpäivänä, 6.12. saapuu
Nikolaus yhä tuomaan kilteille lapsille lahjoja.
Esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa saavat lapset joululahjat
Nikolaukselta. Pyhä Nikolaus matkasi hollantilaisten
siirtolaisten mukana Amerikkaan, jossa hollanninkielinen
Sinterklaas-nimi muovautui Santa Clausiksi. Pullea ja
punaposkinen Ameriikan pukki oli syntynyt. |
|
|
